Uusi vuosi – uudet kujeet

 

Pienestä se voi ihminen tulla onnelliseksi. Kuten vaikkapa siitä, että menee apteekkiin ostamaan lapselle siedätyshoitoon lääkitystä ja saa kuulla, että ko. lääke on tänä vuonna tullut Kela-korvauksen piiriin ja 40% hinnasta lähti Kelakorttia vilauttamalla. Pidättelin onnen kyyneleitä kävellessäni apteekista parkkipaikalle. Aloitin uuden vuoden nimittäin sillä, että kuittasin luottokorttini nollille joulukuun viimeisenä päivänä saamillani lomarahoilla ja päätin sinnitellä 215 euron ruokabudjetilla kuun puoliväliin, jolloin on seuraava palkkapäivä. Tästä ruokabudjetista joutuu todennäköisesti laittamaan siivun bensaankin. Se, että saikin pelkästä Kelakorvauksesta siirrettyä käyttötilille ruokamenoja varten ylimääräistä rahaa, oli oikeasti ”tunteikasta”.  Minä selviän seuraavaan tilipäivään!

Rakensin joululoman aikana kolmen viikon kiertävän ruokalistan, jota olen nyt toista viikkoa testannut ja hyväksi todennut. Inhoan ruuanlaittoa ja tällä systeemillä yritän saada taklattua perjantaiväsymyksen aiheuttamat pitsatilaukset kotiin, kun olen jo miettinyt etukäteen mitä meillä viikon aikana syödään, ja milloin mikäkin ruoka valmistetaan. Lisäksi kun jättää nuorison ruokakaupasta pois, meinaan itkeä joka kerta Lidlin kassalla, onnesta: ruokakulut ovat puolittuneet. Luulen, että saan vielä hieman puristettua ruokakuluista pois, kun koulut alkavat ja lapset saavat syödä yhden lämpimän aterian koulussa.

Kuvan loi Copilot

Huomasin ihan vahingossa, että Spotifyhyn on tullut äänikirjoja. Ehkä olen jossain joskus nähnyt vilahduksen aiheesta, mutta nyt aloin paneutumaan tähän. Koska maksan Spotify-premiumista, minun on mahdollista saada tilin haltijana kuunnella äänikirjoja 12h/kk samaan hintaan. Ihan mahtavaa! Eikä jää harmittamaan, jos jossakin kuussa ei ehdi kuuntelemaan kaikkia tunteja. Mikäli muut tilin jäsenet haluaisivat saman ominaisuuden, joutuisin maksamaan 9,99€/kk/jäsen tästä lisää.

Olen loman aikana harrastanut paljon itsetutkiskelua: tehnyt analyysia, missä itsellä menee aina metsään parisuhteissa, ”Stop doing”-listaa, kiitollisuuslistaa ja hahmotellut sitä kuka olen ja kuka haluan olla. Tulevaisuuden visiointi on yllättävän vapauttavaa ja kivaa. Tästä vuodesta tulee niin minun vuoteni!

Loppu kevennyksenä: joskus tulee luettua hömppää, joten niinpä lukaisin mitä vuoden 2026 rakkaushoroskooppini sanoo. Kuulemma 17.1.-20.2. välisenä aikana elämääni tupsahtaa elämäni rakkaus, ihan joku sielunkumppani. Sitä odotellessa. Vaatiikohan tämä itseltäni toimenpiteitä vai voiko vain odottaa, että se sielunkumppani tössähtää samaan junan vaunuun, törmää kävellen työmatkalla juna-asemalta koululle vai koulun portaissa vai pitääkö asentaa ihan joku Tinder (en kyllä asenna)? Meidän Lidlin kassalla on töissä kyllä tosi komea mies, mutta hän taitaa mennä sakkolihan puolelle… Lupaan kyllä kertoa heti, kun dopamiinimyrsky aivoissani pyrähtää käyntiin, vaikka en taida itse henkisesti olla vielä valmis pariutumaan. Jännityksellä odotan kuitenkin toteutuuko rakkaushoroskooppini ennustus 😅

P.s. Tein loman aikana myös pohdiskelua siitä, mistä kaikesta olen luopunut miehen takia ja mitä oikeastaan kaipaan parisuhteesta. ”Mistä kaikesta olen luopunut”-kohtaan tuli kuusi asiaa ja ”Mitä oikeasti kaipaan”-kohtaan kaksi asiaa. KAKSI. Kaipaan kosketusta (okei seksiä) ja sitä, että joku fiksaisi kaiken hajoavan sijastani. Toivottavasti luit tämän(kin) kommentin pilke silmäkulmassa 😉

Toivottavasti sinunkin uusi vuosi on lähtenyt hyvin käyntiin 😎